Tampinkartanon Wäentupa on 1700-luvun lopun hirsirakennus Askolan Särkijärvellä, vartin ajomatkan päässä vanhasta Porvoosta.
Wäentuvassa voit majoittua, järjestää juhlat tai osallistua tapahtumiin.
Majoitus
Yövy historiallisessa Wäentuvassa
Juhlatilat
Vietä juhlat 1700-luvun salissa tai tunnelmallisessa pakarituvassa
Historia
Tampinkartanon tarina menneisyydestä nykypäivään
Sustainable travel
”Emme ole perineet tätä maata vanhemmiltamme vaan se on meillä lainassa lapsiltamme.”
Tampinkartanon Wäentupa tarjoaa kestävää, ekologista ja vastuullista maaseutumatkailua Särkijärven kylän historiallisessa kartanomiljöössä.
Koko kartanomiljöö kertoo vanhan kunnioittamisesta ja vaalimisesta.
Wäentupa tarjoaa myös ekologisia luontoaktiviteetteja. Melonta, pyöräily, ohjatut metsäretket sekä omatoimiset marja- ja sieniretket lähimetsässä.
Vesi omasta lähteestä
Perinteiset rakennusmenetelmät
Luonnonmukainen viljely
Jätteet kierrätetään
Maaseutu kutsuu
Särkijärven kylän ainutlaatuinen maalaismaisema tarjoaa kurkistuksen kartanohistoriaan ja mahdollisuuden rentoutua luonnon helmassa.
Teidät majoittaa
Sari ja Miika Keipi, maatilayrittäjiä Askolan Särkijärvellä. Miika Keipi on elänyt koko ikänsä Tampinkartanossa ja viljellyt sen luomupeltoja. Sari Keipi, varhaiskasvatuksen opettaja, kaapattiin Helsingistä maaseudulle vuonna 2001. Kolme poikaa ja Moses-koira kuuluvat nykyiseen elämänarkeen.
Viitisen vuotta sitten kartanomiljöön viehättävyys ja mahdollisuudet käynnistivät suunnitelmat maatilamatkailun aloittamisesta kartanon vanhimmassa rakennuksessa, Wäentuvassa. Maaseudun rauha, kaunis luonto, metsät ja järvet luovat esteettisen ja seesteisen miljöön rentoutumiseen.
Tervetuloa majoittumaan ja juhlimaan Tampinkartanon Wäentupaan!
Tampinkartanon Wäentuvan kunnostushanke on saanut Euroopan unionin maaseuturahoitusta. Hankkeen tavoitteena on ollut kunnostaa kartanon 1700-luvulta oleva entinen päärakennus, viimeksi väentupana toiminut vanha hirsirakennus, majoitus- juhla- ja tapahtumakäyttöön. Tukea on saatu Wäentuvan joihinkin remontointikustannuksiin sekä kone- ja laitehankintoihin. Julkisen rahoituksen osuus hankkeesta on 20%.
